Time to say goodbye...

Hommasin juuri Seatran-lipun viereiselle Koh Phanganin saarelle, vaikkakin täällä Taolla on ollut todella hauskaa. On tullut tutustuttua paljon paikallisiin ja illanistujaisia tullut vietettyä huuruisissa majataloissa olutpöydän ääressä kansallislauluja lauleskellen. Oli siinä paikallisilla hymy herkässä...

Noh nyt on aika lähteä ja vaihtaa maisemaa. Lipun ostettua paikalliset lähinnä naureskelivat ja toivottelivat onnea yritykselle, sää kun on ollut todella tuulinen tänään ja huomenna kuulemma vielä tuulisempi. Aallot voivat olla melkoista rytkettä ja meininki hiljaista.

Seuraavaa uutista sitten Koh Phanganilta lähipäivinä, jos ei paatti sitten päädy aaltojen alle...

Viimehetken uutisia:

Saarta on koittelemassa 3 vuorokauden sähköttömyys kyseisten myrskyjen takia.

Tankkerit eivät ole päässeet saarelle hetkeen ja polttoaine alkaa loppua. Myöskään varaamani paatti ei ilmeisesti tule liikahtamaan kaijasta seuraavien vuorokausien aikana. Tulee siis olemaan synkkä viikonloppu...

On the beach.

Tropiikin sateet saivat minut palaamaan blogini ääreen. Kelit ovat olleen viimepäivinä pilvisiä, tuulisia ja jokseenkin sateisia. Suunniteltu snorklauspäivä venheellä jäänee odottelemaan aurinkoisia kelejä, sateessa kun ei tuonne viitsisi mennä räpiköimään.

Meininki jatkuu ainakin tulevan viikon suhteellisen lepposissa meiningeissä, hammockissa mietiskellen ja typötyhjillä biitseillä
maaten. Yöelämää ei juuri tällä saarella kummemin ole, mutta sitä vartenhan onkin naapurisaari, Koh Phangan jonne ajattelin siirtyä seuraavaksi, kunhan akkuni ovat varmasti ladattu täyteen aurinkoenergialla.

From sunrise to sunset...

Tänään siirryin Koh Taon vuorilta alas Sairee Beachin tuntumaan, Golden Cape -bungaloweihin. Kämppä on todella siisti, edullinen ja lähellä rantaa. Bungalowini verannalle ripustin hammockkini jossa ajattelin levytellä ainakin seuraavan viikon. Blogia ei juuri tulevina päivinä taida viitsiä juuri skriivata, kyseisten kovien kiireiden vuoksi...

You know...

Mae Haad, Koh Tao.

Eilen saavuin tanne Koh Taolle rankan reissaamisen jalkeen. Junareissu oli todella leppoisa, taysikuu paistoi ja midnight-express puksutti kohti etelaa. Saavuin Chumponiin noin yhden aikaa yolla. Kaupunki oli hyvin hiljainen eika juuri puljuja ollut auki. Kysasin kioskin kassalta majapaikkaa ja sain sitten 15euron hintaan majapaikan yoksi, bussikyydit satamaan ja laivalipun talle saarelle. Merikyyti oli jonkseenkin rankka, vaikka hitaamman ja vakaamman paatin valitsinkin. Aallot olivat varmaan maksimikorkeat milla kyseiset laivat matkustelee, onneksi oli matkapahoinvointipilleri naukattu jo aamunalkaan niin pysyi happoliemet mahassa, kaikilla ei nain hyvin asianlaita ollut. Mahdoin olla kalpea kun paasin satamaan...

Tamanhetkisessa majapaikassa ei ole nettiyhteytta jotenka tamankin tekstin joudun nappailemaan alakerran pajalla, ryostohintaan. Varmaankin vuokraan jonkinsortin kaksipyorasen, tarjonta kun on laajaa ja meno senverta leppoisaa etta viihtii tuonne lahtea puikkelehtimaan, taalla ei paljoa kukaan nayta kavelevan. Palaan blogiini joskus...

China Town.

Tälle päivälle ohjelmistooni kuului China Town, perinteistä kinkkikrääsää metri tolkulla. Väkeä tuntui olevan vieläkin enemmän ja pienetkin kadut olivat kiesitteleviä prätkäkuskeja ja riisinroudaajia täynnä. Matkaani ei kuitenkaan tarttunut kuin viisi paria sukkia, shoppailumaniasta kun en tunnu kärsivän...

Nyt on aika suunnata kohti syvää etelää. Junaliput hommasin kymmenen euron hintaan, mutta yöjuna oli kertakaikkiaan puukattu täyteen jotenka joudun tyytymään päiväjunaan. Juna lähtee tuosta kadun toiselta puolelta parin tunnin kuluttua ja on perillä ensi yönä Chumponissa, josta sitten suuntaan aamun koittaessa läheisille saarille.

Location check.

Tämän päivän kruunasin ympäristön explooraamiseen ja vihdoin tuntejen jälkeen löysin itseni kartalta. Kadut vain näyttivät toinen toistaan samanlaisilta krääsäputiikkeine ja poppijumputuksineen. Meno näyttäisi olevan suurinpiirtein sitä mitä odotinkin. Ehkä lähiaikoina siirtyminen hieman rauhallisimmille tonteille saattaisi olla suuntana. Tällä hetkellä majoitun K.S. Housessa, Banglamphun alueella. Kämppä kustantaa noin 5,5eur sisältäen oman wc:n, suihkun ja tämän nettiyhteyden. Vertailemalla löytää parhaimmat mörskät, kuten esimerkiksi vastapäätä katua et tähän hintaan saanut kuin kopin, sängyllä ja tuulettimella...

Travellerien ghetto, Khaosan Road kaupustelijoineen on nyt nähty jotenka saapi nähdä minne seuraavaksi suuntaan...

Good morning Bangkok!

Vihdoin perillä! Matkani alkoi noin 19h sitten ja vihdoin ollaan asetuttu taloksi. Hellettä näytti lentokoneen infotaulun mukaan olevan +36c. Tässä helteessä tuppaa Suomipojalle pukkaaman hiki. Matka sujui kaikinpuolin kuin rasvattu, kaikki pelitti ja hoitui niin kuin suunniteltu, ainoa mikä nyt herätti pientä pelkoa oli autonrenkaan losahtaminen kotipihasta lähdettyäni. Tuolla menolla luulin jo menettäneeni toivoni.

Hommasin juuri nettiaikaa pariksi tunniksi ja pöydän täydeltä safkaa. Näillä nurkilla olisi tarkoitus viettää aikaa muutamia päiviä hektiseen menoon totutellessa. Prätkät pärisee ja meno on perus aasialaista. Lentokentältä pääsy tänne 20km päähän kesti n. 2h ruuhkissa jonotellen.

Palaamme asiaan kunhan olen hieman flipannut meininkiin mukaan!

D-Day!

Nyt on hetki koittanut! Reppu pakattu, lähtöselvitykset tehty, on aika aloittaa Indokiinan valloitus! Reissu starttaa bussilla kohti Helsinki-Vantaata josta lentokone kiitää matkaan 23:55. Perillä Bangkokissa pitäisi olla aamupäivällä (Suomen aikaa) ja silloin varmaankin seuraavaa infoa blogiin!

Heading to the highway!

Viikko lähtöön!

Enään viimeinen viikko ja matkani voi alkaa!